Suomessa käytössä olevat ajokorttimallit

Nykyinen ajokorttimalli otettu käyttöön huhtikuussa 2019

Ajokortin ulkoasua päivitettiin huhtikuun alussa 2019. Päivityksen yhteydessä ajokortin taustapainatus vaihtui ja turvatekijöihin tehtiin muutoksia, mm. kortin etupuolella kortin pinnassa oleva kohokaiverrus ulotettiin osittain kasvokuvan päälle. Lisäksi kortin kääntöpuolen ajokorttiluokkataulukosta poistettiin LT-luokka, joka ei ole enää käytössä. Tarkemmat kuvaukset eri ajokorttimalleista ja niissä käytetyistä turvatekijöistä on esitelty EU:n ajokorttisivustolla (Ulkoinen linkki).

Aiempien ajokorttimallien vaiheita

Keskitetty ajokorttirekisteri perustettiin vuonna 1972

Keskitetty ajokorttien rekisteröinti aloitettiin heinäkuun alussa vuonna 1972. Rekisteröinnin tavoitteiksi asetettiin ajokorttivalvonnan tehostaminen, ajokorttien väärentämismahdollisuuksien poistaminen, edellytysten luominen ajokorttiasioissa noudatettavan käytännön yhtenäistämiselle sekä tilastointi- ja tutkimusmahdollisuuksien parantaminen. Keskitettyyn ajokorttirekisteriin oli vuoden 1972 loppuun mennessä viety lähes 140 000 ajokorttia. Vuoden 2014 lopussa rekisterissä oli noin 3,7 miljoonan ajokortin haltijan tiedot.

Keskitetyn ajokorttirekisterin myötä uusittiin myös ajokorttiluokitus. Samalla otettiin käyttöön uusi Wienin tieliikennesopimuksen mukainen vaaleanpunainen pahvinen ajokortti.

Vanha pahvinen ajokortti

Kaksivaiheinen ajokortti

Kaksivaiheinen ajokorttijärjestelmä otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1989 lokakuussa. Ensimmäinen auton ajokortti saatiin ensin kahdeksi vuodeksi (lyhytaikainen ajokortti). Varsinaisen auton ajokortin saamiseen vaadittiin jatko-opetusta, joka oli mahdollista suorittaa kuuden kuukauden päästä lyhytaikaisen ajokortin saamisesta. Vuoden 1996 alusta varsinaisen ajokortin saattoi saada aikaisintaan kuusi kuukautta ennen lyhytaikaisen, kahden vuoden ajo-oikeuden päättymistä. Käytäntö oli voimassa tammikuuhun 2013 asti.

Uusi ajokorttiasetus ja ajokortti osaksi tieliikenteen tietojärjestelmää

Autorekisterikeskuksen ajokorttirekisteri ja poliisin 1980-luvun vaihteessa käyttöön ottama ajokorttirekisterin suorakyselyjärjestelmä yhdistettiin lokakuussa 1990 osaksi Autorekisterikeskuksen ylläpitämää suorakäyttöistä tieliikenteen tietojärjestelmää (LTJ).

Samalla otettiin käyttöön uusi muovinen A7-kokoinen turvapainettu ajokortti. Samalla ajokortin myöntämismenettelyä muutettiin. Poliisi antoi ajokortin hakijalle ajokorttiluvan, joka oli yksi ajokortin luovuttamisen edellytyksistä. Ajo-oikeus alkoi ajokortin luovuttamisesta. Lyhytaikaisten ajokorttien kohdalla ajokorttilupa myönnettiin jo kuljettajaopetuksen alkuvaiheessa. Suurimpana muutoksena oli se, että kuljettajantutkinnon vastaanottaja luovutti lyhytaikaisen ajokortin heti hyväksytyn kuljettajantutkinnon suorittamisen jälkeen, mikäli ajokorttilupa oli voimassa.

A7-kokoisen ajokortin etupuoli

A7-kokoisen ajokortin kääntöpuoli

EU:n tuomia muutoksia

Allekirjoittaessaan Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen Suomi sitoutui noudattamaan EY:n ajokorttidirektiiviä ja saattamaan oman lainsäädäntönsä sitä vastaavaksi heinäkuun alkuun 1996 mennessä. Suomi liittyi EU:n jäseneksi tammikuussa 1995. Direktiivi olisi edellyttänyt myös EU-ajokortin käyttöönottoa, mutta Suomi sai muutoksen toteuttamiseksi lisäaikaa vuoden 1997 loppuun asti.

Muutos toi kaksi uutta ajokorttiluokkaa: A1 ja D1. Moottoripyörän (A-luokka) ajo-oikeudelle asetettiin rajoituksia ja laajennuksia, joista piti tehdä merkintä ajokorttiin. Ajokorttiin tuli tehdä merkintöjä myös EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten maiden ajokorteista, mikäli ne haluttiin vaihtaa suomalaiseen ajokorttiin ilman kuljettajantutkintoa. Samalla rajoitettiin B-luokan ajokortin haltijoiden oikeutta kuljettaa määrättyjä ajoneuvoyhdistelmiä. Muutos tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Kuitenkin vuoden 1996 loppuun mennessä jätetyllä hakemuksella B-luokan ajo-oikeuden haltijalla oli mahdollisuus saada BE-luokan ajo-oikeus (nk. pikku-E) ilman kuljettajantutkintoa ja lääkärintodistusta. Pikku-E-ajokorttia haki yli 980 000 ajo-oikeuden haltijaa, vaikka vain osa hakijoista tarvitsi pikku-E:n tuomia oikeuksia.

EU-ajokortti käyttöön vuoden 1998 alussa

Vuoden 1998 alussa otettiin käyttöön uusi luottokortin kokoinen ajokortti (EU-ajokortti). Uuteen ajokorttiin tuli tietoja, joita vanhan mallisissa ajokorteissa ei ollut. Uusina tietoina ajokortin etupuolella ovat ajokortin haltijan syntymävaltio, ajokortin myöntämispäivämäärä ja hallinnollinen numero. Kortin kääntöpuolella ajokorttiluokat on esitetty myös kuvasymboleina. Uutta on myöskin kunkin ajokorttiluokan ajo-oikeuden alkamis- ja päättymispäivämäärän merkitseminen sekä se, että erityisehdot voivat olla luokkakohtaisia. Yleisimpiä erityisehtoja ovat silmälasit (01) ja ajokortin kaksoiskappale (103).

EU-ajokortin kääntöpuolelle on varattu tila vastaanottavan EU-jäsenvaltion mahdollisia merkintöjä varten niissä tapauksissa, joissa vastaanottavassa maassa ajo-oikeus päättyisi aikaisemmin kuin Suomessa. Lisäksi korttiin on varattu tila elintestamenttia varten. Tulevaisuutta ajatellen korttiin on varattu tila myös mikroprosessoria varten.

Luottokortin kokoisen EU-ajokortin etupuoli

Luottokortin kokoisen EU-ajokortin kääntöpuoli

Mopokortti käyttöön vuoden 2000 alusta

Vuoden 2000 alussa otettiin käyttöön uusi ajokorttiluokka M, joka oikeuttaa kuljettamaan mopoja ja kevyitä nelipyöriä. Ajokorttivaatimus koski 1.1.1985 ja sen jälkeen syntyneitä mopon kuljettajia ja kaikenikäisiä kevyen nelipyörän kuljettajia. M-luokan ajo-oikeus sisältyi moottoripyörän ja auton ajo-oikeuteen. Mopokortin saaminen edellytti vähintään 15 vuoden ikää ja ajokorttilupaa sekä kuljettajantutkinnon teoriakokeen läpäisemistä.

Mokokortin etupuoli

Mopokortin kääntöpuoli

EU:n laajentumisen vuoksi ajokorttipohjaan tehdyt muutokset vuonna 2004

Toukokuun 2004 alussa Euroopan unioniin liittyi kymmenen uutta valtiota (Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta ja Kypros). Tämän seurauksena ajokorttipohjaan painettiin sana "ajokortti" myös uusien jäsenvaltioiden kielillä. Samalla ajokorttipohjaa parannettiin siten, että eri kielillä painettu ajokortti-sana erottuu siitä paremmin.

Aiemmin pohjan oikeassa ylälaidassa ollut "FIN"-teksti siirrettiin alareunaan ja kortin etupuolelle lisättiin oikeaan alanurkkaan OVI-väripainatuksella tehty AKE:n logo. Muilta osin ajokorttipohja oli aiemmin käytössä olleen kaltainen. Liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti uuden ajokorttimallin 12.1.2004.

EU:n laajentumisen vuoksi ajokorttipohjaan tehdyt muutokset vuonna 2007

Bulgaria ja Romania liittyivät Euroopan unioniin 1. tammikuuta 2007, minkä seurauksena ajokorttipohjaan painettiin sana "ajokortti" myös näiden maiden virallisilla kielillä. Liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti käyttöönotettavan ajokorttimallin 1.2.2007.

Muutoksia ajokortin turvatekijöihin

Ajokortin turvatekijöitä päivitettiin 10.4.2010. Tällöin ajokortin etupuolella ollut OVI-väripainatuksella tehty AKE:n tunnus korvattiin kolmikuvaisella muuttuvalla laserkuvalla eli niin sanotulla MLI-linssillä. Muuttuvassa laserkuvassa vaihtelevat henkilön syntymävuosi, Trafin logo ja lyhenne "FIN" katselukulmasta riippuen.

Tammikuussa 2013 käyttöönotettu ajokorttimalli

Suomessa otettiin käyttöön uusi ajokorttimalli 19.1.2013. Uudessa mallissa ajokortin turvatekijöitä parannettiin muun muassa lisäämällä kasvokuvan oikeaan alanurkkaan optisesti muuttuva turvatekijä sekä vaihtamalla kortin oikeassa alareunassa olevaan muuttuvaan laserkuvaan vaihtuviksi tekijöiksi kortin haltijan kasvokuva ja syntymäaika. Samalla muutettiin kortin taustapainatusta ja lisättiin kortin otsikkotietoihin sana "ajokortti" englanniksi ja ranskaksi.

Ajokortin etupuolen taustapainatukseen lisättiin kesäkuussa 2014 Kroatian Euroopan unioniin liittymisen johdosta kroatian kielellä sana "ajokortti". Samassa yhteydessä ajokortin kääntöpuolella olevassa Trafin logossa iso F-kirjain muutettiin pieneksi f-kirjaimeksi.

Ajokortin etupuoli

 Ajokortin kääntöpuoli